Arkea ja kielen kanssa painiskelua..

Täällä arki alkaa pikkuhljaa normalisoitua ja paikat käydä tutuiksi. Tällä viikolla Jocke on ollut koko viikon (ja viikonlopun) töissä. Me ollaan tyttöjen kanssa pyöritelty arkea täällä kotona ja ulkoiltu sen mitä paukkupakkasilta on pystynyt. Melkein koko viikon mittari on näyttänyt n. -22C ja siihen vielä pureva pohjoistuuli päälle niin tulee ikävä etelään ;) Tosin siellä on kuulemma myös ollut aikas kylmä. Mutta koskaan ei kuitenkaan niin kylmä ole ettei juoksulenkillä pystyis käydä, eh. Ei näkyny muita lenkkeilijöitä tällä kertaa :) 

Kielen kanssa oon koittanut ahkeroida sen minkä oon ehtinyt. Ostin joskus syksyllä ihan norjankielen kielioppikirjankin, mutta jostain kumman syystä se on tuolla laatikon pohjalla. Muutaman kerran taisin sitä päntätä, ennen kun alkoi maistua puulta. Paljon mielenkiintoisemmaksi (ja tehokkaammaksi) keinoksi totesin lukea Lars Keplerin Nukkumatti - kirjaa rinnakkain suomeksi ja norjaksi. Tosin viimiset kappaleet ahmin pelkästään suomeksi kun juoni vei mennessään :) (suosittelen!) Norjankielen sanavarastoa koitan koko ajan aktiivisesti kartuttaa tarkistamalla aina kun tulee vastaan sanoja joita en ymmärrä. Tällä viikolla treenipaikan lapsiparkista opittuja sanoja: smokk = tutti, skummelt = pelottava. Loppuviikosta kävin myös norjankielen taso-kokeessa paikallisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja sain pisteita 96/107. Ganske bra! Paljon on kyllä vielä puhumisessa petrattavaa. Hassua kun ymmärtää jo aika hyvin, mutta sitten kun jotain vaativampaa pitää sanoa niin tuntuu että tulee pelkkää mongerrusta :D Ehkä se siitä pikkuhiljaa puhekin alkaa parantua. Sen oon kyllä todennut, että pitää uskaltaa tehdä itsestään vähän hölmö ja ottaa riskejä ettei ehkä sanokaan jotain ihan oikein, tai sanoo jotain ihan muuta mitä oli tarkottanut sanoa (koettu on). Hauskaa tää on kunhan ei oo pipo liian kireellä kielen suhteen :) Töissä ei kuitenkaan kannata möhliä!

Tässä näitä mun iltapuhteita

Täällä sitä nyt ollaan

Ajattelin silloin tällöin kirjoitella meidän Norjaan sopeutumisesta ja arjesta kuulumisia tänne. Tavoitteeksi vähintään yksi postaus kuukaudessa taitaa olla aika realistinen, kun kaksi ikiliikkujaa pitää huolen siitä että muuta tekemistä kyllä riittää. Koneelle pääsy on harvinaista herkkua nykyään ;) Nyt molemmat tuhisevat vaunuissa samaan aikaan (?!) niin saan laitettua tän blogin vihdoin alulle.

Muuttohommat alkaa olla aikalailla reilassa ja tavaratkin (muutamaa nurkissa lojuvaa laatikkoa lukuunottamatta) löytäneet pikkuhiljaa paikkansa. Ollaan nyt 2,5 viikkoa täällä asusteltu ja ihmetelty norjalaista maailmanmenoa. Ei se tosin niin kovin paljoa suomalaisesta elämästä näytä poikkeavan.

Kämppään ollaan tosi tyytyväisiä. Löydettiin ihana kolmio, läheltä keskustaa. Ja valaistu hiihtolatukin lähtee ihan ulko-ovelta. Testattu on ja hyväksi todettu :) Mukava treenipaikka löydettiin myös ihan läheltä, ja mikä parasta, siellä on lapsiparkki! Luksusta!

Jocke aloitti työt maanantaina ja minä olen vielä toistaiseksi kotona. Tarkoitus olisi alkaa pian tekemään keikkaa, kunhan lapset vielä kotiutuvat kunnolla ja itse pääsen sinuiksi kielen kanssa. Yllättävän hyvin on kyllä kielen kanssa sujunut. Eilen uskalsin jopa käydä yksin pankissa ja postissa hoitelemassa asioita. Kyllä ne tais mua ymmärtää ;)

Normaalia arkea täällä elellään, tosin aika upeiden maisemien ympäröimänä. Jäämeri on ihan vieressä ja tuntureita kohoaa joka puolelta! Oikein lupaavalta vaikuttaa!

Käytiin Aavan kanssa pulkkailemassa aamulla. Metsän ja tuntureiden välissä näkyy jäämerestä nousevaa höyryä. Ei oikein erotu kuvasta, mutta oli tosi upean näköistä.

Nyt mars ruuanlaittoon ennen kuin kaksi nälkäistä herää :) Heipsis!